Kyläkoulun onnellinen koulutulokas

Kävin viime viikolla tutustumassa lapseni tulevaan kouluun. Tuo pieni kyläkoulu lautalattioineen, korkeine huoneineen ja vehreine pihoineen sai minut jo tunnelmallaan vakuuttuneeksi, että siellä on pienen ihmisen hyvä olla. Olen erittäin onnellinen, että lapseni saa aloittaa koulutaipaleensa tuollaisessa ympäristössä.

Aurassa on kaksi koulua; keskustassa sijaitsee yhtenäiskoulu, jossa voi opiskella luokat 1-9. Auran kirkon läheisyydessä, noin kuuden kilometrin päästä keskustasta, sijaitsee Kirkonkulman koulu, jossa voi käydä koulua vuosiluokilla 1-6. Kirkonkulman koulu on tämä pieni, sympaattinen, puuverhoiltu rakennus, jossa piha on täynnä kasvillisuutta ja takapihalla metsää, jossa oppilaat saavat tehdä välitunnilla majaa tai keksiä muuta puuhaa – vain mielikuvitus on rajana.

Maaseudun tulevaisuuden artikkelin mukaan kyläkoulua voisi määritellä esimerkiksi seuraavilla kriteereillä:

Tässä ajassa, kun suomalaisten lasten oppimistulokset ovat laskeneet ja koulujen moninaiset ongelmat ovat tapetilla, opettajien jaksaminen ja työssä viihtyminen vähän niin ja näin, voisi olla hyvä miettiä juurisyitä ongelmille. Auttavatko suuret ja tehokkaat kouluyksiköt ja opetusryhmät opiskelijoita oppimaan ja opettajia jaksamaan?

Keskusta on ehdottanut lähikoululisän käyttöönottoa, ja on tehnyt asiasta ehdotuksen talousarvioaloitteeseen Talousarvioaloite TAA 53/2024 vp. Suora lainaus kyseisestä aloitteesta: ”On tärkeä tiedostaa, että koulu ei ole vain koulu, vaan lähiyhteisölleen tärkeä kokoontumispaikka ja lähialueelleen vetovoimatekijä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on julkaissut tutkimuksen kouluverkon muutosten vaikutuksista maaseutu- ja saaristoalueilla. Tutkimuksen mukaan koulujen lakkauttamisen vaikutus kuntien talouteen ja elinvoimaan voi olla jopa päinvastainen. Tulevaisuutta varten tuleekin kehittää uusia ratkaisuja ja nähdä kouluverkko merkittävänä osana kunnan elinvoimaa.” … ”Lähikoululisä kannustaisi kuntia lakkautusten sijaan kehittämään lähi- ja kyläkoulujaan mahdollistaen näin myös pienempien koulujen pitämisen auki.” Myös Suomen Kylät ry on esittänyt Kyläkoulujen pelastuspaketissaan vastaavanlaisia toimia.

Olen ehdottomasti asian kannalla; pienissä kouluyksiköissä on sellaisia etuja, joita suurissa kouluissa ei voida saavuttaa. Ja mikäli koulun kerran lakkautetaan, ei sen uudelleen käynnistäminen liene realistinen asia, vaikka katumapäälle hetken päästä tultaisiinkin.

Puoliväliriihessä nykyinen hallitus päätti kuitenkin heikentää kuntien taloutta kuntien valtionosuuksia vähentämällä. Se on kova kolaus kuntien talouteen, joiden ydintehtäviin kuuluvat tätä nykyä koulutus ja varhaiskasvatus (ja muut hyvinvointitoimialan asiat, kuten liikunta ja kulttuuri) sekä teknisen toimen asiat (esim. maankäyttö ja kaavoitus). Kyläkoulujen kohtalo on kuntapäättäjien varassa.

Itse olen onnellinen, että oma lapseni saa aloittaa koulutaipaleensa pienessä, yhteisöllisessä koulussa. Toivottavasti kyläkoulujen arvostus ymmärretään niin paikallisella kuin valtakunnan tasollakin ja herätään näkemään se vaikutus, mikä pienemmillä kouluyksiköillä voi olla kouluviihtyvyyteen, yhteisöllisyyteen, lasten sosiaalisiin taitoihin, opettajien työssä jaksamiseen, ja kaiken tämän kautta oppimistuloksiin. On koko yhteiskunnan etu, että lapsella on turvallinen, viihtyisä ympäristö ja yhteisö, jossa käydä koulua.